Explories

PirkkaPirkkala Väinö Hämäläisen maalaamana. Kuva: Postikortti, Rautalammin museo.

02.05.2019 16:26:30 437.7 km Lukuaika 4 min
Rautalammin museo

Pirkkala – Taiteen tekijöitä ja kansakouluvaikuttamista

Konneveden Pirkkalan torppa on lähettänyt maailmalle lahjakkuuksia. Vaatimattomista oloista Helsingin Vanhan kirkon urkuriksi kohosi Pirkkalan poika Lauri Hämäläinen. Lauri Hämäläisen poika Väinö Hämäläinen tunnetaan puolestaan rakastettuna taidemaalarina. Väinö Hämäläisen maalaama alttaritaulu löytyy Rautalammin kirkosta. Pirkkalan talon toinen poika Matti Lohi puolestaan oli Rautalammin kirkonkylän kansakoulun ensimmäisiä opettajia ja Rautalammin peruskoulu tunnetaankin Matti Lohen kouluna.

Entisen Rautalammin, nykyisen Konneveden, Siikakosken kylän Autiomäen torpassa eli 1800-luvun alkupuolella torppari ja seppä Johan Gabriel Hämäläinen vaimonsa Anna Leena Pynnösen kanssa. Johan Gabriel hankki torpan pöytään lisätuloja sepän töitä tekemällä ja hänen käsistään syntyivät muun muassa Rautalammin nykyisen 1845 valmistuneen Carl Alexander Engelin suunnitteleman kirkon syöksytorvet. Hämäläisten perheeseen syntyi kymmenen lasta ja perhe muutti 1850-luvulla suurempaan Pirkkalan torppaan.

Perheen pojat olivat musikaalisia. He muodostivat oman yhtyeensä ”Lohipojat”, joka esiintyi Rautalammilla ja lähipitäjissä. Lohipoikien soitto kuului 1800-luvun puolivälissä monien juhlien odotetuimpaan ohjelmaan. Yhtyeen nimi juonsi juurensa suvun kotipaikasta Lohilahdesta. Vaatimattomissa oloissa eläneet pojat valmistivat soittimensa itse.

Lahjakkain Hämäläisten pojista oli Lauri (1832-1888), joka lähti viuluineen kiertelemään Suomea päätyen Oulun sotaväen soittokuntaan. Taitava viulisti kiinnitti musiikinystävien huomion ja heidän tuellaan Lauri lopulta pääsi Tukholman kuninkaallisen musiikkiakatemian oppilaaksi. Matka savutuvan pojasta taitavaksi koulutetuksi viulistiksi ei ollut aikanaan itsestäänselvyys.

Lauri Hämäläinen. Kuva: Rautalammin museo.

Tukholmasta palatessaan Lauri toi mukanaan uutuuksia: konjakkia, posetiivin ja kotiinsa Pirkkalaan Savon ensimmäiseksi mainitun öljylampun. Lauri sai töitä Viipurin sotaväen soittokunnan kapellimestarin ja Helsingissä hän toimi laulunopettajana, urkurina ja pianonvirittäjänä. Vuonna 1871 hän kohosi Helsingin Vanhan kirkon urkuriksi, mikä olikin upea saavutus, sillä 1800-luvun lopulla Helsingin luterilaisella seurakunnalla oli vain kaksi kirkkoa – Nikolain kirkko eli nykyinen tuomiokirkko sekä Vanha kirkko. Lauri Hämäläinen oli myös säveltäjä ja sävelsi muun muassa urkumusiikkia. Laurin tunnetuin oppilas oli Oskar Merikanto, joka oli miltei perheenjäsenen asemassa Hämäläisten perheessä.

Hämäläisten perhe 1887. Vasemmalta Emma, Armi, Siviä, Hilja, Väinö ja Lauri Hämäläinen. Taustalla seisoo Lauri Hämäläisen oppilas Oskar Merikanto. Armi avioitui säveltäjä, sovittaja, musiikkikriitikko ja kuoronjohtaja Heikki Klemetin kanssa. Kuva: Rautalammin museo.

Lauri muisti aina lähtökohtansa ja tuki köyhää perhettään taloudellisesti. Läheisin Laurille oli hänen veljensä Matti, joka oli häntä 15-vuotta nuorempi. Laurin avustamana ja tukemana Matti pääsi opiskelemaan Jyväskylän seminaariin 1867. Matti Hämäläisestä tuli Rautalammin kirkonkylän kansakoulun opettaja 1877, vuosi koulun perustamisen jälkeen ja hänen uransa siellä kesti vuosikymmeniä. Matti vaihtoi sukunimensä suvun kotipaikan mukaan Loheksi. Nykyinen peruskoulu, Matti Lohen koulu kantaa edelleen hänen nimeään.

Kansakoulukuva 1900-luvun alusta. Vasemmalla kuvassa on opettajapariskunta Mia ja Matti Lohi. Vuonna 1877 Matti Hämäläinen (myöhemmin Lohi) valittiin Rautalammin kirkonkylän koulun opettajaksi. Ensimmäinen opettaja J. Pynnönen toimi opettajana vain vuoden 1876, jolloin kirkonkylän koulu perustettiin ja vihittiin käyttöönsä. Matti Lohen ura opettajana Rautalammilla kesti vuosikymmeniä. Kuva: Rautalammin museo.

Lauri Hämäläisen ja hänen vaimonsa Emma os. Kekonin perheeseen syntyi esikoisena poika, Väinö. Väinö Hämäläinen (1896 – 1940) kasvoi kolmen sisarensa kanssa Helsingissä vauraassa kulttuurikodissa. Kesiä vietettiin Rautalammilla Koskipäässä, jossa sijaitsi Hämäläisten kesäkoti. Väinö Hämäläisestä piti aluksi tulla muusikko, mutta huono kuulo esti aikeen. Lauri Hämäläisen kuoltua Emma Hämäläinen avioitui taidemaalari Albert Gebhardin kanssa. Isäpuolensa opissa Väinö päätyi taidemaalarin uralle. Väinö syvensi oppejaan Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa sekä ajan mukaisesti ulkomaan opintomatkoilla Ranskassa ja Italiassa.

Taidemaalari Väinö Hämäläinen. Kuva: Rautalammin museo.

Väinö Hämäläinen menestyi taiteilijana hyvin ja hänen taidettaan ostettiin mielellään koteihin. Hämäläisen taiteen keskiössä oli suomalainen luonto, virtaava vesi sekä hänen perheenjäsenensä. Hämäläisen taide oli helposti lähestyttävää. Hämäläinen teki uransa aikana myös jonkin verran grafiikka, kirjojen ja lehtien kuvitustöitä, sekä kirkollista taidetta. Väinö Hämäläinen on maalannut Töysän, Nurmeksen, Nurmon ja Miehikkälän alttaritaulut. Kallion kirkon kastekappelissa Helsingissä on Hämäläisen maalama työ Ristiltäotto. Väinö Hämäläisen maalaama ja hänen poikansa Lauri Hämäläisen viimeistelemä alttaritaulu löytyy myös Rautalammin kirkosta.

Väinö Hämäläinen maalaamassa Isokäyrän varrella kesällä 1911. Kuva:Rautalammin museo.